Visio

Digitaalitekniikka uudistaa prosessiteollisuutta tunnettujen ilmiöiden myötävaikutuksella

digitaalitekniikka

Tulevaisuuden visioissa kohtaavat vanha ja uusi kun tunnetut fysikaaliset ilmiöt valjastetaan tehokkaampaan tiedon keruuseen modernin digitaalitekniikan avulla. Tämä on avain koko prosessiteollisuuden kehitykseen.

”Edellisessä Kenttäväylä-numerossa julkaistussa Visio-artikkelissa tutkailtiin Suomen prosessiteollisuutta digitaalisuuden näkökulmasta. Laajentaakseni avattua keskustelua, haluan tässä tarkastella prosessiteollisuuteen liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia.” Jari Rissala

Endress+Hauser on juuri kehittänyt maailman ensimmäisen itsekalibroituvan lämpötilamittausanturin teolliseen ympäristöön. Tässä loistavassa innovaatiossa jo 1800-luvulla löydetty fysikaalinen ilmiö yhdistetty moderniin digitaalitekniikkaan. Tämän tuloksena syntyi laite, joka nostaa prosessien laadun- ja kentänhallinnan uudelle tasolle, automaattisesti.

Sana ”automaattinen” on saanut nykypäivänä kovan kilpailijan: autonominen. Mediassa kohistaan autonomisista autoista, jotka ovat nykytekniikalla jo täysin mahdollisia toteuttaa. Mutta mitä autonomia tuo prosessiteollisuuteen? Edellä mainittu lämpötilamittari on askel autonomian suuntaan ja tulevaisuudessa näemme varmasti lisää vastaavanlaisia tuotteita kaikissa anturitekniikoissa. Jo nyt itsediagnostiikka- ja verifiointiominaisuuksia on mahdollista hyödyntää lukuisissa mittalaitteissa.

Mitä muuta sana ”autonominen” voi tarkoittaa prosessiteollisuudessa? Itsekalibroituvat anturit ja mittalaitteet sopivat ainakin osittain tämän termin alle. Entäpä laitteiden lähettämät huolto- ja korjauspyynnöt itsediagnostiikkaan pohjautuen? Tämä kaikki on vasta alkua autonomiselle teollisuusprosessille – ja saatavilla jo nyt.

Vanhat fysikaaliset ilmiöt valjastetaan tehokkaampaan tiedon keruuseen modernin digitaalitekniikan avulla. Tämän kaltainen ajattelumalli on mielestäni avain koko prosessiteollisuuden kehitykseen, kaikkea ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan fuusioidaan jo havaitut ja löydetyt ilmiöt, ominaisuudet ja vakiot digitaalisuuden kanssa tehokkaaseen hyötykäyttöön. Olen täysin vakuuttunut, että yliopistojen arkistoista ja tutkijoiden pöytälaatikoista löytyy monia tutkimuksia, joita ei ole vielä edes osattu ajatella hyödynnettäväksi teollisessa mittakaavassa.

Anturitekniikka kehittyy autonomian suuntaan, mutta se ei yksin riitä autonomisen tehtaan rakentamiseen. Sitä ennen ohjausjärjestelmien tulisi ottaa iso harppaus tekoälyjärjestelmien suuntaan. Tekoälyä sovelletaan jo nyt pienemmässä mittakaavassa paikallisohjauksissa ja robotiikassa, mutta miten olisi koko tehtaan ohjaaminen tekoälyn avulla? Ainakin allekirjoittaneesta tämä kuulostaa hieman vaaralliselta, ainakin vielä. Mutta jos olen niin onnekas, että voin palata tähän artikkeliin vielä 30–50 vuoden kuluttua, ajatukseni ovat varmasti toisenlaiset. Autonomia prosessiteollisuudessa on silloin arkipäivää.

Teksti: Jari Rissala, Anna Väre Kuvat: iStockphoto

Julkaistu: 29.05.2018