Ratkaisut

Kuopion Energia: Paikallisenergiaa ja etätukea

KuopionHaapaniemen laitoksen kattilakanta uusiutui pölypoltosta leijutekniikkaan. Samassa yhteydessä asennettiin merkittävä määrä Endress+Hauserin kenttälaitteita. Järjestelmään kytkettynä ne antavat automaation kunnossapidolle uusia mahdollisuuksia. Kuopion Energian ja Endress+Hauserin asiakkuus on muuttumassa palvelukumppanuudeksi.

Turve-Suomen sydämessä sykkii yksi maamme vanhimmista kaukolämpöverkoista. Nykyisellään sen piiriin kuuluu 90 % Kuopion ydinalueen asukkaista noin 20 kilometrin matkalla Matkuksesta
Sorsasaloon. ”Kaukolämpö on nimestään
huolimatta lähienergiaa”, huomauttaa Kuopion Energian Haapaniemen
laitoksen tuotantojohtaja Peter Seppälä.

Haapaniemen laitoksella sähkön ja lämmön yhteistuotanto aloitettiin jo vuonna 1972. Tuolloin käynnistyneen ykköskattilan ja 10 vuotta myöhemmin valmistuneen tuplasti suuremman kakkoskattilan polttoaineeksi valittiin kotimainen turve. Näillä ratkaisuilla kasvavan kaupungin lämmöntarve oli turvattu seuraavaksi 40 vuodeksi. Viime vuosina on tapahtunut enemmän. Tiukentuneet päästörajat ja turpeen aseman muuttuminen ovat merkinneet mittavia investointeja. Vuonna 2011 valmistunut Haapaniemi 3 korvasi vanhan ykkösen, ja vain kaksi vuotta myöhemmin kakkoskattila uusittiin. Vanhat pölypolttokattilat korvattiin leijutekniikalla, joka mahdollisti turpeen rinnalle puuperäiset polttoaineet. Niiden käyttöä oli tarkoitus opetella vähitellen, mutta jo Kuopion Energia ensimmäisenä vuonna kolmosta ajettiin pääasiallisesti biopolttoaineella. Vuonna 2014 puuperäisten osuus ohitti turpeen koko tuotannossa. ”Iski akuutti turvepula”, Seppälä kertoo. Investointipäätöksiä tehtiin kreivin aikaan.

Puu ja turve tukevat toisiaan

Vaikka turve on hitaasti uusiutuva polttoaine, turvepulassa ei ole kysymys varantojen ehtymisestä. Kysymys on ympäristöpolitiikasta ja asenteiden muuttumisesta, joka hidastaa turvetuotannon luvitusta. Tällä hetkellä uusia lupia myönnetään vähemmän kuin vanhaa tuotantoalaa poistuu. Voimalaitosmiehen näkövinkkelistä turvetuotannon alasajo näyttää erikoiselta. ”Suomen turvevarannot ovat suuremmat kuin Norjan öljyvarannot. Silti alle prosentti koko Suomen turvemaista on tuotannossa. Meillä on kotimainen luonnonvara ja energianlähde, joten miksi emme hyödyntäisi sitä”, Seppälä kysyy. Puuperäisen biopolttoaineen hän näkee tervetulleena mahdollisuutena. ”Puu ja turve tukevat toisiaan. Yhdistelmä antaa pelivaraa ja parantaa kattilan toimintaa.” Tukipolttoaineena käytetystä öljystä on päästy eroon lähes kokonaan.

Endress+Hauser kouluttaa

Käytöstä poistettu ykköskattila museoituu entisillä sijoillaan. Kenttälaitetoimittajan huomio kiinnittyy alkuperäisiin, vuonna 1972 asennettuihin Endress+Hauserin radioaktiivisiin pintakytkimiin, jotka viettävät eläkepäiviään vanhoissa turvesiiloissa. Ne kertovat yhteisestä historiasta. Endress+Hauserin valmistamia ovat myös vuonna 2011 käyttöönotetun uuden kattilalaitoksen kenttälaitteet. Samoja konsepteja käytettiin kaksi vuotta myöhemmin toteutetussa kakkoslaitoksen polttotekniikkamuutoksessa niiltä osin kun kenttää uusittiin kattilan ja polttoaineen syötön ympärillä.

Haapaniemen Automaatiomestari Veijo Tolonen pitää laitevalintoja onnistuneina. ”Laitevikoja on ollut hyvin vähän. Talven prosessiolosuhteet
aiheuttavat tiettyjä haasteita, mutta ne eivät johdu niinkään laitteista, vaan laitteiden parametroinnista.” Vierailumme liittyy näihin haasteisiin. Ratkaisuja lähdetään etsimään laitetoimittajan järjestämästä koulutuksesta ja tukipalveluista.
”Ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi kaikki laitteet ja parametrit. Kysymys on optimoinnista, joka on projektin luonteesta johtuen jäänyt osittain tekemättä”, kertoo Endress+Hauserin myyntipäällikkö Mika Eerola.

Etätuki säästää aikaa ja ajokilometrejä

Veijo Tolosen alaisuudessa työskentelee neljä asentajaa. ”Meidän sukupolvemme miehet ovat perinteisiä instrumenttiasentajia. Kenttätyö on kuitenkin vähentynyt samaa tahtia kuin laitteilta saatava diagnostiikka on lisääntynyt. Tiedon tulkitsemisessa on paljon opiskeltavaa”, hän toteaa. Tolonen näkee älykkäiden laitteiden tarjoamat mahdollisuudet. ”Tekemistä on paljon, mutta yksikin mies diagnosoi aika paljon kenttälaitteita, kun niihin päästään kiinni suoraan valvomosta.”

Tolonen on kiinnostunut Endress+Hauserin tarjoamasta etätuesta, jota ryhdytään nyt jalostamaan laitoksen tarpeita vastaavaksi palveluksi. Siihen on järjestelmässä kaikki valmiudet. ”Asiantuntijamme pääsee linjoille puolen tunnin varoitusajalla, olipa hän fyysisesti missä päin maata tai maailmaa hyvänsä”, Mika Eerola lupaa. Hän muistuttaa, että alle 10 prosenttia häiriöistä johtuu lopulta laitteesta. Etätuki säästää aikaa ja turhia ajomatkoja.

Haapaniemen laitokset

Vuonna 2011 käyttöönotettu Haapaniemi 3 edustaa viimeisintä saatavilla olevaa kiertoleijutekniikkaa. Vuonna 1982 valmistunut Haapaniemi 2 muutettiin leijupetikattilaksi vuonna 2013. Molemmissa kattiloissa voidaan polttaa turvetta ja puuperäisiä biopolttoaineita vapaalla suhteella. Kuopion energialla on noin 500 hehtaaria omaa turvetuotantoa. Puuperäisen polttoaineen tavoiteosuus on noin 50 %. Tästä, noin miljoonan kuution määrästä, 70 % on metsäperäistä hakkuujätettä ja loput teollisuuden sivutuotteita.

Koko laitoksen yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto oli vuonna 2014 sähköä 404 GWh ja lämpöä 933 GWh. Haapaniemen tuottama kaukolämpö vastaa Kuopion tarpeita noin 15 pakkasasteeseen saakka.

Teksti: Tapani Leppänen Kuvat: Kuopion Energia, Unna-Sisko Palo

Julkaistu: 05.10.2015