Visio

Älykkäillä laitteilla älykäs tulevaisuus

ITMiten Internet of Things voi muuttaa kentänhallintaa?

Nykyinen taloustilanne pakottaa miettimään keinoja, joilla Suomi nostetaan jälleen nousuun. Tekniikka, taidot ja tehokkuus ovat jälleen nousseet puheissa tärkeimmiksi työkaluiksi. Prosessiautomaation kenttälaitteissa on nyt oikea aika ottaa käyttöön kaikki tehokkuutta lisäävät keinot.

Laitteiden internet, Internet of Things, IoT… Termeillä tarkoitetaan nettiin kytkettyjä, keskenään kommunikoivia laitteita yhdistettynä pilvipalveluihin. Kyseessä on mahdollisuuksien maailma suuressa mittakaavassa. Verkkoon kytkettyjen laitteiden määrän arvioidaan lähentelevän 50 miljardia vuosikymmenen loppuun mennessä. Pitkän historian ja vahvan perinteisen kulttuurin maailmassa, kuten prosessiautomaatio, digitaalisen tulevaisuuden
implementoinnin turvallisuus askarruttaa. Millä tavalla ja milloin prosessin ohjauksen ja mittauksen ytimestä on turvallista avata yhteyksiä ulkomaailmaan? Kuinka voidaan välttää takavuosien haittaohjelmat kuten Siemens S7 -ympäristöön suunnattu täsmähäirikkö Stuxnet?

Digitalisaatiota analogisaation keskellä

Prosessiautomaatiossa on halua, tahtoa ja painetta edetä digitalisaatiossa nykyistä nopeammalla tahdilla. Kenttäautomaatiossa älykkäät kenttälaitteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen on edelleen lapsen kengissä. Yli 90 % prosessiautomaation kenttälaitteista on älykkäitä ja digitaalisella kommunikointimahdollisuudella varustettuja, mutta vain 10 % laitteista on kytketty kentänhallintajärjestelmiin. Lisäksi laitteiden digitaalisuuden ja ominaisuuksien tarjoamat muut mahdollisuudet ovat jääneet lähes käyttämättä.

Uhkakuvista huolimatta IoT:n integrointia kenttäautomaatioon helpottaa kenttäautomaation digitaalisen integroinnin heikko aste. Älykäs kenttä on yhdistetty analogisesti järjestelmään, joten koko kenttä on käytännössä analoginen saareke ilman digitaalisia yhteyksiä elintärkeisiin ohjausjärjestelmiin. Laitteet voi lähes huoletta liittää erillisiin valvontajärjestelmiin internetin välityksellä.

Paikallinen suorittaminen kehittyy etä- ja automaattisuorittamiseksi

Kenttäautomaation käynnissäpitotyökalut ovat yhteydessä internetiin joka tapauksessa. Työkalujen ohjelmistot ja ajurit täytyy päivittää säännöllisesti. Laitteiden diagnostiikkaa kerätään paikallisesti, mutta yhä enemmän etäyhteydellä internetin välityksellä. Kenttälaitteiden ohjelmistopäivitykset siirtyvät yhä enemmän online-päivityksiin ja perinteiset tuotantolaitoksella suoritettavat tehtävät kehittyvät paikallisesta suorittamisesta etä- ja
automaattisuoritukseen.

Myös laitteiden kalibroinnit päivittyvät kevennettyyn suuntaan. Laitekalibroinnin väliä voidaan pidentää laitteen tarjoaman diagnostiikan avulla.
Laitteen avainparametrejä tarkkailemalla voidaan päätellä laitteen suorituskyky ja mittaustarkkuuden luotettavuus. Esimerkiksi virtausmittaria ei
tarvitse irrottaa prosessista laitteen suorituskyvyn tarkastuksen ajaksi, vaan se pystytään suorittamaan ajon aikana. Laitteelta saadaan onlinesuorituskykytieto sekä voidaan tuottaa suorituskykyraportti etäyhteydellä internetin välityksellä.

Tehokkuuden lisäämisen edellytyksenä on tekniikan ja tietoliikenneyhteyksien hyötykäyttö. Vähenevän asiantuntijaresurssin aikaa ei kannata hukata. Pitkien etäisyyksien Suomessa asiantuntijan osaamista ei kannata siirtää autolla tuotantolaitokselle vaan ”siirtää” laitos netillä asiantuntijan luokse. Helposti internetiin linkitettävät laitteet varustettuna riittävällä itsediagnostiikalla ja ajurituella antavat mahdollisuuden asiantuntemuksen tehokäyttöön.

Lisätietoa: http://www.endress.com/en/newsroom/Flowmeters-proof-test-IEC-61508

Teksti: Juha Taipale Kuvat: AdobeStock

 

Julkaistu: 05.10.2015