Ratkaisut

Meri-Porin hiilivoimalaitos: Luottamuksesta syntyy voimaa

Meri-Porin hiilivoimala

Tulistettu höyry pyörittää laitoksen viisiosaista turbiinia jopa 3000 kierrosta minuutissa. Jarmo Kananen (vas.) ja Arto Junnila.

Suomen tehokkaimman ja puhtaimman kivihiilivoimalan uumenissa toimii laaja kirjo Metso Endress+Hauserin kenttälaitteita. Yhteistyön pääsuureita ovat luottamus, laatu ja ongelmanratkaisukyky.

Tahkoluodon alue Meri-Porissa sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Porin kaupungin keskustasta. Satamanostureiden ja tuulivoimaa jauhavien myllyjen lisäksi merimaisemasta nousee suuren voimalan silhuetti. Se kuuluu Meri-Porin hiilivoimalaitokselle, yhdelle maailman tehokkaimmista kivihiilivoimalaitoksista.

Laitoksen kaupallinen käyttö aloitettiin vuonna 1994 ja sen sähköteho on 565 MW, mikä vastaa esimerkiksi keskikokoisen ydinvoimalan tai parinsadan tuulivoimalan tehokkuutta. Voimalaitoksen omistavat Fortum ja Teollisuuden Voima.

Maailmanluokan tehokkuutta ja puhtautta

Meri-Porin voimalaitoksen polttoaineena käytetään kivihiiltä. Hiili jauhetaan pölyksi ja syötetään kattilan tulipesään, jonka poikkipinta-ala on vaikuttavat 300 neliömetriä ja tilavuus 12 500 kuutiota. Palamisessa syntyvä lämpö siirretään vesiputkistoon, josta se johdetaan höyrystettynä viisiosaiseen turbiiniin. Samalla akselilla oleva generaattori muuttaa sen sähköksi.

Laitos lukeutuu paitsi maailman tehokkaimpiin, myös puhtaimpiin. Savukaasujen puhdistusaste on hyvin korkea ja voimalan hyötysuhde on yli 40, mikä on enemmän kuin missään muussa vastaavassa laitoksessa Suomessa. Polttoprosessissa syntyvä lentotuhka hyödynnetään maanrakennuksessa ja savukaasun puhdistuksessa syntyvä kipsi kipsi­levyjen raaka-­aineena. Päästörajat on määritelty tiukoiksi ja niissä on pysytty hyvin.

”Esimerkiksi typenoksideissa päästörajamme on 200mg/Nm3, joka huipputasoa niin Suomen kuin Euroopankin tasolla mitattuna”, kertoo kunnossapitoinsinööri Jarmo Kananen, joka vastaa laitoksen automaatiosta.

Haastavat olosuhteet vaativat innovaatioita

Laitoksen prosessia valvotaan jatkuvasti miehitetyssä valvomossa, jonka näytöillä pyörii 3000 mittauspisteen tulokset ja ohjataan noin 900 laitetta. Henkilöstöä on valvomon lisäksi yllättävän vähän, kun ottaa huomioon laitoksen koon. Kananen kertoo, että laitos on suunniteltu alusta asti toimimaan pienellä miehityksellä.

”Pysyvää henkilökuntaa on noin 50, joista vuorotöissä noin puolet.  Ostamme palveluita paljon ulkopuolisilta tahoilta. Meillä on käytössä laitoksemme hyvin tunteva ja asiantunteva huolto-organisaatio.”

Metso Endress+Hauser on yksi laitoksen pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Käytössä on muun muassa pintamittauslaitteita, pH- ja virtausmittareita, liuenneen hapen mittareita ja Neles-ventiileitä. Yhteensä Endress+­hauserin kenttälaitteita löytyy laitoksesta toistasataa.

”Edellytämme laitteilta paitsi laatua, myös korkeaa huoltovapautta ja kokonaisedullisuutta. Pisimpään käytössä olleiden E+H-laitteiden elin­ikä on ollut lähes 20 vuotta”, Kananen sanoo.

Paitsi kenttälaitteiden kestävyyttä, Meri-­Porissa arvostetaan myös ongelmanratkaisukykyä. Kemikaalit, korkeat lämpötilat ja paine muodostavat laitteille haastavat olosuhteet. Aina ratkaisua ei ole valmiina, vaan vaaditaan uusia innovaatioita. Silloin soi Metso Endress+Hauserin huoltoinsinöörin Arto Junnilan puhelin.

Linkki laitoksen ja laitteiden välillä

Arto Junnila on tehnyt töitä Meri-Porin voimalaitoksen parissa sen alusta alkaen. Hänen vastuualueisiinsa kuuluu laitteiden konfigurointi, laitesuunnittelu ja haasteiden ratkaisu. Tuorein esimerkki on rikinpoistossa käytettävän kalkkimaitosäiliön pintamittaustutka.

”Emme voineet ajaa säiliötä niin täyteen kun halusimme. Arto ehdotti uutta innovaatiota, jonka avulla laite pysyy puhtaana ja toiminnassa. Lähdimme testaamaan sitä ja kaikki on nyt toiminut mainiosti”, Kananen mainitsee.

Junnila itse korostaa yhdessä tekemistä. Kun hän on miettinyt ongelman ratkaisu­ehdotuksen, työstetään sitä yhdessä asiakkaan ja Metso Endress+Hauserin ammattilaisten kanssa, kunnes päästään kustannustehokkaaseen ja toimivaan toteutukseen. Faktaa kuitenkin on, että Junnilan tietotaidolla on ratkaiseva rooli.

”Arto tuntee läpikotaisin sekä laitoksen historian että kenttälaitteet. Kun luottaa kaveriin, niin voi antaa homman ja tietää että se hoituu loppuun asti. Siitä toimivassa yhteistyössä on kyse”, Kananen kiteyttää.

Kenttälaitteista automaatiojärjestelmiin

Kenttälaitteiden lisäksi yhteistyö on laajentunut viime vuosina myös automaation alueelle. Vuonna 2008 laitoksen tietyissä järjestelmissä otettiin käyttöön Metso DNA automaatio­järjestelmä. Toimintaa tehostaa myös noin vuoden käytössä ollut Metso Field Accessory, jonka avulla pintamittauslaitteita voidaan lukea etänä.

”Systeemi on toiminut hyvin. Tuki on entistä nopeampaa, kun lukemia ei tarvitse tulla katsomaan ensin paikan päälle vaan asioita voidaan alkaa ratkomaan heti. Laa­jennamme tätä jatkossa uusille alueille”, Kananen sanoo.

Seuraava voimalaitoksen ja Metso Endress+­Hauserin yhteinen haaste on löytää ratkaisu kiintoainemittariin, joka mittaa liete-
patjan korkeutta säiliössä. Haastavissa olosuhteissa laitteiden käyttöikä on jäänyt noin vuoteen. Kanasen ja Junnilan tavoitteena on löytää kohteeseen pitkäikäisempi ratkaisu. Miehet syventyvät puimaan asiaa.

Keskustelusta kuulee sen, mistä jo aiemmin puhuttiin: Molemmat miehet tuntevat asian kuin omat taskunsa.

TEKSTI: Annika Kosonen KUVAT: Unna-Sisko Palo

 

Julkaistu: 27.10.2014