Visio

Kehityksen kyydissä

 

Vuonna 2004 autolla ajamista käytettiin esimerkkinä asiasta, jota koneet eivät tule oppimaan. Kymmenen vuotta myöhemmin Googlen prototyyppiautolla on ajettu jo yli 200 000 kilometriä.

 

Vuonna 2004 robottiautojen Darpa Grand Challenge -kilpailussa paras auto pääsi 12 kilo–metrin päähän lähtöviivasta. Tuskin kukaan uskoi robottiohjauksella toimivaan autoon edes kolmea vuotta myöhemmin, kun kuusi kilpailijaa selvitti 96 kilometrin reitin taajama-ajossa. Autolla ajamista, erityisesti vasemmalle kääntymistä, pidettiin yleisesti asiana, jota koneet eivät voi oppia.

Sittemmin autoissa käytettävä älytekniikka on ottanut huimia harppauksia. Näkyvimmin robottiauton kehitystä vienyt eteenpäin Google, jonka vahvuuksia ovat tietoteknologinen osaaminen ja kehitysresurssit.

Vuonna 2010 Google kertoi kehittävänsä itsestään ajavaa autoa. Tähän mennessä prototyypillä on ajettu yli 200 000 kilometriä, ja se on osannut kääntyä – alusta asti myös vasemmalle.

Perusauton valmistuksessa on jo tehty lähes kaikki tehostamistoimenpiteet. Autonvalmistajat ovat huomanneet, että lisäarvon tuottaminen onnistuu vain tuomalla autoon älykkäitä ominaisuuksia. Siksi ne haluavat pitää älyauton kehityksen omissa käsissään.

Prosessiautomaation kenttäautomaatio ei ole vastaaviin Google-loikkiin yltänyt. Langattomuus on hiukan piristänyt nuutunutta kenttäautomaatiota, mutta jäänyt sittenkin marginaaliin.

Kenttäautomaation viestinsiirron perusta pohjautuu prosessiautomaation mittauksissa ja säädöissä yhä edelleen 80-luvun tekniikkaan. Mittausviesti on yhä edelleen analoginen.

Digitaalisen kommunikoinnin hoitaa pääasiassa 1200 bit/s nopeudella toimiva HART-protokolla.

Suomalaiset ovat kautta aikojen olleet mukana rakentamassa uusia teknisiä ratkaisuja.Tietokonepohjaisen prosessiautomaation alkuaikoina Suomessa oli kaksi kotimaista automaatiojärjestelmävalmistajaa. Raskaan teollisuuden asiakaskunta antoi mahdollisuuden kehittyä prosessiautomaatiotuotteiden valmistajana.

Sittemmin suomalaiset ovat kunnostautuneet myös autojen tietokoneohjauksen rakentamisessa. Näyttöjä ja mittaristoja kehittävä Rightware ja tietokoneohjauksen ohjelmistoja suunnitteleva Elektrobit ovat hyviä esimerkkejä.

Tekniikka ei ole itseisarvo, mutta uuden tekniikan implementointi ja käyttöönotto tuovat väistämättä etuja käynnissäpitoon, käytettävyyteen ja tuottavuuteen.

Huipputekniikka tuppaa olemaan markkinoille tullessaan kallista, mutta kalliiksi tulee myös museoitunut ja muumioitunut tekniikka, ylläpidon kannalta.

Volyymit pitävät hankintahinnan ja ylläpidon kustannukset kurissa.

Yleinen teknologiakehitys on loikannut langattomassa puhelintekniikassa 80-luvun alussa lanseeratusta NMT 450 -tekniikasta 2010-luvun 3G/4G-tekniikan älypuhelimiin. Samaan aikaan prosessiautomaation kenttäautomaation langallinen kommunikointi turvautuu edelleen 80-luvun tekniikkaan.

 

Lisätietoja:

automotive.elektrobit.com

rightware.com

tietokone.fi/artikkeli/blogit/tietoja_koneesta/
videoita_robottiautot_tositoimissa

 

TEKSTI: Juha Taipale KUVA: Shutterstock

Julkaistu: 21.05.2014