Visio

Kaikki muuttuu, automaatio ei

Asiat muuttuvat. Toiset nopeammin, ja toiset hitaammin. Kulutuselektroniikan elinkaari on lyhyt, automaatioelektroniikan pitkä. Kenttä- ja ohjausautomaation kehitystä tahdittaa näiden kahden maailman välinen vuorovaikutus.

Kenttäautomaatio on jo vuosia jumittanut samassa hiukan koomisessakin tilanteessa. Mittalaitteet ja säätöventtiilit ovat ajan hengen mukaisesti viimeisintä tekniikkaa. Laitteet varustellaan tarkoilla antureilla ja kestävällä rakenteella ja ne sisältävät enemmän prosessointikykyä ja ohjelmakoodia kuin alkuaikojen DCS-järjestelmät. Uudet DCS ja PLC-järjestelmät ovat nekin viimeistä huutoa: kokoelma nykyaikaisinta tietokone-, tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikkaa.

Nämä kaksi prosessiautomaation osaa, kenttäautomaatio ja ohjausautomaatio, ovat eläneet omaa elämäänsä, minkä seurauksena niiden välinen kommunikointi on jäänyt vajavaiseksi.

Tilanne on kuin perinteisessä siiloutuneessa organisaatiorakenteessa. Myynti myy, ja markkinointi markkinoi. Yhteinen nimittäjä löytyy, mutta yhteinen tekeminen on vähäistä.

Voiko kokonaisautomaatio olla älykäs, jos automaation osat on yhdistetty älyttömästi? Modernin kenttäautomaation ja nykyaikaisen ohjausjärjestelmän välinen tietoliikenne on 1980-luvun tekniikkaa eli kolmenkympin kriisissä. Analoginen signaali vallitsee ja hallitsee kenttäautomaation viestinsiirrossa.

Kenttäautomaation ja ohjausautomaation välinen kuilu umpeutuu aikanaan. Kenttälaiteviestin siirtoon tarvittavat modernit tekniikat ovat olleet olemassa jo pitkään. Siitä on pitänyt huolen yleinen teknologiakehitys.

Muutama vuosikymmen sitten prosessiautomaatio vei automaatiotekniikan kehitystä eteenpäin. Sittemmin kehitys kuitenkin unohtui joiltakin osin menneille vuosikymmenille.

Kysymys on tekniikan soveltamisesta. Moderni tiedonsiirtotekniikka muuttaa kenttälaitteen toiminnallisuutta. Mittalaiteet mittaavat useita prosessiparametreja. Osa mitatuista parametreista palvelee laitteen ja prosessin kunnonvalvontaa ja suorituskykyä.

Perinteisen mittalaitteen älykkään lähettimen toiminnallisuutta siirtyy ohjausjärjestelmän laitetukilohkoon: virtuaalilähettimeen.

Kentällä oleva rauta ei välttämättä ohene, vaan muuttaa toiminnallista muotoaan. Viestinsiirto päivittyy, nopeutuu ja digitalisoituu, kun kanavana toimii kaksijohdin Ethernet. Nopeus monituhatkertaistuu.

TEKSTI: Juha Taipale

KUVA: Shuttershock

Julkaistu: 02.10.2013