Ratkaisut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut – Vedenkulutusta seurataan virtausmittareilla

Päijänteen vesi virtaa laajan putkiston kautta yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella veden virtaamaa seurataan Metso Endress+Hauserin ultraäänimittareilla.

Päijänteestä otettava juomavesi johdetaan Helsinkiin maailman pisintä yhtenäistä kalliotunnelia pitkin. Noin 120 kilometrin matka päättyy Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille, mistä puhdistettu vesi ohjataan edelleen vesijohtoverkostoon.

Pääkaupunkiseudun vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 2 900 kilometriä. Siitä noin 300 kilometriä on päävesijohtoja, jotka kuljettavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Pääjohdoista haarautuvat jakelujohdot, joihin kiinteistöt liittyvät omilla tonttivesijohdoillaan. Osa vesijohtoverkoston putkista on jopa 80 metrin syvyydessä. Ultraäänivirtausmittareita putkissa on kolmisenkymmentä.

”Ultraäänimittauksen asentaminen isoon putkeen on taloudellisesti kannattavaa, sillä sama mittaus käy samankokoisille putkille. Lisäksi sama laite käy moniin kohteisiin. Mittari on helppo asentaa putken päälle olemassa olevaan linjaan”, Metso Endress+Hauserin aluemyyntipäällikkö Pasi Turtia kertoo.


Poikkeamat kertovat vuodoista

Kahdeksan Endress+Hauserin virtausmittaria odottaa vielä asennusta Tilkansillasta Sofianlehtoon kulkevaan tunneliin.

”Virtausmittaukset kattavat lähes koko pääverkoston seurannan. Osa jo hankituista laitteista on vielä asentamatta, sillä uusia putkilinjoja ja mittauspisteitä suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti.”, HSY:n valvomoinsinööri Antti Järvinen sanoo. Järvinen vastaa Helsingin ja Vantaan alueilla puhtaanveden kaukokäyttökohteiden sekä raakaveden hankintakohteiden kunnossapidosta ja käytöstä.

Virtausmittaukset ovat osa veden virtaaman kokonaisuudenhallintaa. Jos jotain isompaa tapahtuu, esimerkiksi runkoputki rikkoutuu, muutoksen virtaamissa näkee heti. Helsingin rautatieaseman edustalla Kaivokadun alla marraskuussa 2009 sattunut vakava putkirikko näkyi virtausmittauksissa heti. Vesi ryöppysi rikkoutuneesta putkesta alas metrotunneliin. Vettä pakkautui muun muassa hissikuiluihin jopa 20 metrin korkeudelle. Rautatientorin asemalaiturilla vettä oli pahimmillaan parisenkymmentä senttiä. Onnettomuus vaikutti myös lähikiinteistöjen vedensaantiin.

HSY seuraa virtausmittauksilla juuri tilanteen muutosta. Jos virtaamakäyrä kohoaa merkittävästi tai sen keskiarvo nousee, tiedetään että jossain on vuoto. Virtausmittarit kertovat verkkomestarille sen, mihin suuntaan vesi missäkin putkessa virtaa. Jos jokin putki suljetaan, on tärkeää tietää sen vaikutukset.

Putkirikkojen valvonnan lisäksi virtausmittareilla seurataan myös aluekulutuksia.


Helppokäyttöisiä laitteita

”Endress+Hauserin Proline Prosonic -virtausmittarit ovat toimineet niin kuin pitääkin, eikä uudelleenasennuksia ole tarvittu. Vahvistin toimii hyvin ja laite kestää hyvin vettä. Laitteet ovat samantyyppisiä, joten käyttö on helppoa. Lisäksi mittarin kolmella ohjausnapilla on helppo suunnistaa”, Antti Järvinen kertoo.

Vedenjakelujärjestelmän toimintaa seurataan kaukovalvontajärjestelmällä. Vesitornit ja paineenkorotusasemat sekä tärkeimmät venttiiliristikot ovat kauko-ohjauksen piirissä.

Vesitornien tehtävänä on mahdollisimman tasaisen paineen ylläpitäminen sekä veden varastointi kulutushuippuja varten. Tämä mahdollistaa tasaisemman pumppauksen vedenpuhdistuslaitoksilta verkostoon. Lisäksi vesivarastot ovat käytettävissä mahdollisissa häiriötapauksissa.

Pääkaupunkiseudulla on 12 vesitornia, joiden yhteistilavuus on noin 110 000 kuutiometriä. Se vastaa noin 50 prosenttia alueen vuorokausikulutuksesta.

TEKSTI: Unna-Sisko Palo KUVAT: HSY ja Unna-Sisko Palo

Julkaistu: 11.06.2012