Visio

Maailma muuttuu – joka tapauksessa

Tekniikan kehitys kiihtyy kolmanteen potenssiin. Siinä vauhdissa ei tunneta sanoja retro tai vintage. Muutos on kilpajuoksua, johon kohdistuu sekä pelkoa että toivoa. Olemmeko me valmiita muutokseen?

 

Yhä useammalla on mahdollisuus toteuttaa ideoitaan käytännössä. Käden ulottuvilla on miljoonia illuusioita, toteutettuja ja toteutumattomia ideoita. Enää tieto ei ole harvojen oikeus. Fakta ja fiktio ovat saatavilla 24/7, molemmat samassa näkymässä, kenen tahansa arvioitavissa.

Ilmeisesti jokainen sukupolvi kohtaa jossain vaiheessa tilanteen, jossa maailma tuntuu olevan valmis ja kaikki on nähty. Näin tapahtuu yhteisötasolla, yritystasolla ja yksilötasolla. Jo vuonna 10 jKr. insinööri Julius Sextius Frontinus totesi, että keksinnöt ovat aikaa sitten saavuttaneet rajansa, eikä nähnyt jatkossa mitään toivoa kehityksestä.

Teknologia ja kehitys nähdään sekä hyvänä että pahana. Ne tuovat muutoksen, ja muutos on aina askel tuntemattomaan.
Tuntematon pelottaa.

Työelämän muutos on jatkuvaa

Yrityksissä pelko on kohdistunut työpaikkojen menettämiseen. Se on ollut myös pelkoa selviytymisestä – uudessa tilanteessa ja muuttuneessa tehtäväkentässä.

Metsäteollisuudessa puunkorjuutekniikan kehitys on esimerkki radikaalista muutoksesta. Moottorisahat korvasivat 50-luvulla justeerin ja pokasahan. Tuottavuus nousi, ja työ helpottui. 80-luku koneellisti puun korjuun, kun monitoimikoneet valtasivat metsät. Metsurien määrä on pudonnut murto-osaan, samalla kun työn luonne on muuttunut puunkorjuupainotteisesta raskaasta työstä metsänhoidolliseksi erikoistyöksi.

Menetettiin työpaikkoja ja luotiin uusia. Kun raskas ja ruumiillinen työ koneellistui, alalta katosi monia terveydelle vaarallisia työpaikkoja. Tilalle syntyi ihmisen kokoisia ja fyysisesti turvallisempia tehtäviä.

Toinen hyvä esimerkki on pankkiyhteyksien ulkoistaminen asiakkaille. Systemaattinen automatisointi tapahtui 90-luvun aikana laman vauhdittamana. Vielä 80-luvun lopussa pankkitoimihenkilöitä oli 200 000, kun tänään määrä on noin 20 000.

Tekniikka tuo mukanaan riskejä, mutta kehitys on aina kilpajuoksua ja riskien hallintaa. Raha houkuttaa mukaan uusia toimijoita, bittirosvoja. Mies selaimessa ja muut vastaavat vakoilu- ja haittaohjelmat pakottavat pankkilaitoksen pysymään tietotekniikan kehityksen kärkijoukoissa.

Uhat ja riskit eivät ole syy jättäytyä kehityksestä.

Kaupanteosta kumppanuuteen

Vääjäämätön muutos pyyhkii myös prosessiautomaatiokaupan ylitse. Aika häivyttää laitekauppiaan katteet. Ilmaiset tuki- ja käyttöönottopalvelut häviävät sulaneiden katteiden mukana kuin lumi keväällä.

Yhä enemmän yhä vähemmällä. Katse siirtyy myytävästä laitteesta tuotantoprosessiin. Fokuksessa ovat ratkaisut, asiakastarve ja kumppanuus. Joskus se on haavetta, mutta yhä useammin todellisuutta.

Laitekauppiaat ovat uudessa tilanteessa, jossa aiemmin laitteen mukana toimitettu työpanos pitäisi myydä erillisenä palvelutuotteena. Katseet kääntyvät laitteista laitoksiin ja mittalaitteista osaprosesseihin. Tavoitteena on oikea laite oikeassa paikassa, oikein asennettuna ja valmiiksi käyttöönotettuna.

Kaupanteon kulttuurista siirrytään kohti aitoa kumppanuutta. Molempien pitää pärjätä – ostajan ja myyjän.

Maailma muuttuu, riittävätkö panokset?

Muutoksen kokeminen on hyvin henkilökohtaista, sillä omat työtavat joutuvat

tarkastelun kohteeksi. Olemassa olevia tehtäviä häviää, vanhoja yhdistellään ja uusia syntyy. Paletti järjestyy uudestaan.

Kutistuvassa markkinassa tapahtuva yrityksen sisäinen uusiutuminen on parhaimmillaan kovaan urheilusuoritukseen verrattava euforinen kokemus: lihaksia kasvattava hikinen suoritus. Vanhaan toimintamalliin takertuminen johtaa ennemmin kuin myöhemmin syöksykierteeseen, jossa samoja asioita tehdään samalla tavalla entistä kiihkeämmin.

Automaatio lisääntyy sekä toimistossa että kentällä, mutta ovatko työtapamme ja menetelmämme edelleen 80-luvulta?

Prosessiautomaation asennuskannan kenttälaitteista 90 prosenttia on älykkäitä. Laitteet voidaan konfiguroida, käyttöönottaa ja diagnosoida etäyhteydellä. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään kuitenkin vain 10 prosentissa asennuskannasta. Suurin osa älykkään  asennuskannan ominaisuuksista on hyödyntämättä.

Tuotantolaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö tuskin lisääntyy nykyisestä, joten käynnissäpitohenkilöstön täytyy pystyä hallitsemaan jatkossa yhä suurempaa laitekantaa luotettavasti ja häiriöttömästi. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että olemassa olevan laitteiston ominaisuudet hyödynnetään aiempaa tehokkaammin.

Onko teollisuudellamme riittävä kyky ja halu ratkaista tuotannon kehityshaasteet myös tulevaisuudessa? Tuotannon automaatioaste on kohtuullisen hyvä, mutta riittävätkö käynnissäpidon kehityspanokset?

Julkaistu: 04.05.2010