Ratkaisut

Valio Haapavesi – Väylämittauksilla on väliä

Väylämittauksilla on väliä

Täydellinen startti. Valion Haapaveden tehtaan uudessa hapatekeskuksessa mitään ei rakennettu sattuman varaan, sillä sellaisiin asioihin ei voi perustua sen enempää juuston maku kuin laitoksen toimintakaan. Onnistunut käyttöönotto varmistettiin järjestelmällisillä väylämittauksilla.


Siitä lähtien kun prosessiteollisuuteen on toteutettu väyläratkaisuja, Valio ja Metso Endress+Hauser ovat olleet oman alansa suunnannäyttäjiä. Suomen suurin maidonjalostaja on halunnut viimeisintä tekniikkaa, ja sitä se on myös saanut.

”Maailma digitalisoituu, halusimme sitä tai emme. Yhtä varmasti kun aikanaan siirryttiin pneumatiikasta milliampeeriin, siirrytään nyt milliampeerista digitaaliseen tiedonsiirtoon. Ne jotka jarruttavat kehitystä, huomaavat pian putoavansa kelkasta”, ennustaa Metso Endress+Hauserin aluemyyntipäällikkö Kari Kylävainio.

Metsolle uusi tekniikka on itsestään selvä lähtökohta, ja mikäli se ei jollekin sitä ole, Valion kaltaiset yritykset varmistavat, että viimekädessä paine uuteen tulee asiakkaalta. Valiolla digitaaliseen tekniikkaan siirrytään järjestelmällisesti, sitä mukaa kun uutta rakennetaan ja vanhaa modernisoidaan.

”Väylä on tätä päivää. Valiolla on pyrkimys standardisoida erilaisia käytäntöjä, ja tämä on yksi mahdollisuus toteuttaa mittaukset ja säädöt samalla tavoin kaikissa laitoksissa”, kertoo Haapaveden hankkeen prosessiasiantuntijana toiminut Juhani Ylikauma Valiolta.

Mittauksilla toimintavarmuutta

Haapaveden tehtaalle uusi Hapatekeskus on ensimmäinen väylätoteutus, mitä se oli myös automaation toimittaneelle YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:n Haapaveden yksikölle. Siitä huolimatta – tai juuri siksi – moni asia tehtiin oikein. Kaikille osapuolille oli alusta asti selvää, että väylän toimivuus varmistetaan järjestelmällisillä mittauksilla.

”Tämä oli meille ensimmäinen väyläratkaisu, ja halusimme nähdä, miten se kannattaa tehdä. Mittaukset rauhoittavat sekä omaa että asiakkaan mieltä”, sanoo hankkeen automaatioasiantuntijana toimiva YIT:n Janne Junttila. Hän muistuttaa, että toimituksen lisäksi YIT on sopinut Valion kanssa myös laitoksen ylläpidosta. ”Mikäli väylän toiminnassa ilmenisi jotain ongelmia, löytäisin ne myöhemmin edestäni.”

Haapavedellä käytännön mittauksista huolehti Arto Junnila, yksi Metso Endress+Hauserin kansainvälisen Profibus-sertifikaatin omaavista väyläasiantuntijoista. Junnila jos kuka tietää, ettei uuteen tekniikkaan siirtyminen ole ongelmatonta. Samalla hän on kuitenkin elävä esimerkki siitä, että uusien haasteiden parissa Metson asiantuntijoista on kouliintunut alan huippuosaajia. Kovalla työllä on saavutettu etumatkaa.

Vaikka väyläratkaisut ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, niihin liittyvät mittaukset ja analyysit ovat alkaneet yleistyä vasta viime aikoina. ”Valiolle ja YIT:lle tuntui olevan alusta asti selvää, että tällaiset asiat mitataan”, Metso Endress+Hauserin Kari Kylävainio kiittää.

Käyttöönoton kouluesimerkki

Väylämittauksilla varmistetaan häiriötön tiedonsiirto. Arto Junnila muistuttaa, että samalla kysymys on ennakoivasta kunnossapidosta.

”Nyt meillä on mittaustulokset ja raportit ajalta, jolloin kaikki on toiminut hyvin. Jos tulevaisuus tuo ongelmia, viat pystytään paikallistamaan paljon nopeammin. Ilman mittauksia mahdollisessa vikatilanteessa lähdettäisiin tyhjästä. Ei olisi varmuutta onko laitos koskaan toiminut kunnolla”, hän sanoo.

Jos mittaustuloksia ei ole, tiedonsiirron ongelmat näyttäytyvät helposti laitevikoina. Tehdään nopeita johtopäätöksiä, ja pahimmassa tapauksessa ehjiä laitteita vaihdetaan uusiin. Haapavedellä tätä ongelmaa ei ole, sillä uusi hapatekeskus tarjoaa kouluesimerkin siitä, miten väylän toiminta kannattaa varmistaa. Mittaukset tehtiin kahdessa osassa: heti asennustöiden valmistuttua, kun väylissä ei vielä ollut liikennettä ja uudestaan laitoksen käyttöönoton jälkeen.

”Ensimmäisellä mittauksella todetaan että väylä on rakennettu teknisesti oikein. Toisen mittauksen tehtävänä on varmistaa etteivät ulkopuoliset häiriötekijät pääse vaikuttamaan sen toimintaan”, Junnila kertoo. Mittauksissa saadaan laitteiden signaalitasot, jännitetasot ja tieto siitä, miten ne ovat suhteessa häiriöitä aiheuttaviin kohinatasoihin. Haapaveden tapauksessa suurin muutos tehtiin heti väylätopologiakuvien perusteella.

”Havaitsimme että yhteen DP-segmenttiin oli kytketty liikaa laitteita. Yhden masterin alla olevien slave-laitteiden määrä ylitti teoreettisen maksimin, ja ongelma korjattiin rakentamalla yksi segmentti lisää.”

Toinen potentiaalinen ongelmakohta liittyy väylien pituuksiin. Mitä pidempi kaapeli, sitä heikompi signaalitaso, Junnila selittää. Haapaveden kaltaisessa pienessä laitoksessa etäisyydet ovat kuitenkin pieniä. Kesäkuussa suoritettu toinen mittauskaan ei tuonut enää mitään erityistä. Sen merkitys on kuitenkin tärkeä, sillä laitoksen käynnin aikana moottoreiden ja muiden sähkölaitteiden aiheuttamia häiriöitä on enemmän, jos niitä on ollakseen.

Valio ja Endress+Hauser

Valiolle uusi hapatekeskus on noin viiden miljoonan euron investointi. Suomen suurimpiin juustotaloihin kuuluvalle Haapaveden meijerille se antaa valmiudet tuotannon kasvattamiseen ja entistä tasaisempaan laatuun. Projektin toteutukseen ollaan tyytyväisiä sekä Valiolla että YIT:llä. Kaikki laitteet lähtivät käyntiin suunnitellusti ja aikataulun mukaan. Asiantuntijapalveluiden lisäksi Metso Endress+Hauser toimitti uuden yksikön kenttälaitteet.

”Selvitimme Valion piirissä, mitä laitteita muilla laitoksilla on käytössä. Endress+Hauseria oli runsaasti ja se oli todettu ilmeisen toimivaksi. Samalla valinta helpottaa tehtaiden yli tapahtuva varaosien hallintaa”, kertoo YIT:n Janne Junttila ja toteaa että Endress+Hauserin laajasta valikoimasta löytyivät käytännössä kaikki elintarviketeollisuudessa tarvittavat laitteet.

Kari Kylävainion mukaan Valiolta löytyykin yhteenlaskettuna Suomen suurimpiin kuuluva Endress+Hauser-laitekanta. Järjestelmäpuolella tuotantolaitokset jakautuvat Metson ja Siemensin kesken. Haapavesi kuuluu vanhastaan Valion Siemens-taloihin, mikä ei kuitenkaan sulkenut pois Metson asiantuntijapalveluita, päinvastoin.
”Olemme tehneet väylämittauksia sellaisissakin paikoissa, missä ei ole sen enempää omaa järjestelmää kuin omia kenttälaitteitakaan”, Kylävainio sanoo.

Metso Endress+Hauser Expert Services

Digitaalisen siirtotien mittaukset ovat tärkeä osa modernia projektisuunnittelua, käyttöönottoa ja käynnissäpitoa. Kokemus ja osaaminen takaavat asiakkaillemme sujuvan prosessinajon. Metson asiantuntijapalvelut kattavat kaikki tärkeimmät tukipalvelut laitoksen koko elinkaaren ajaksi.

•    suunnittelun tuki
•    käyttöönottopalvelut
•    protokolla-riippumattomat digitaalisen siirtotien mittaukset ja analyysi
•    EMI ympäristön mittaukset
•    langaton-, kuitu- tai kuparisiirtotie
•    vianhakupalvelut
•    korjaavat toimenpiteet
•    väyläratkaisun validointi
•    mittaavan kunnossapidon laitteet ja järjestelmät
•    väyläkoulutukset
•    etätukipalvelut
•    palvelusopimukset


Oikea Oltermanni

Valion mainoslause lupaa, että Suomen suosituin juusto maistuu aina samalta tutulta Oltermannilta. Huhtikuussa Haapaveden meijerin yhteyteen valmistunut uusi hapatekeskus on puolestaan paikka, jossa juuston maku saa alkunsa. Noin viiden miljoonan euron investointi takaa tasaisen laadun ja sen, että Haapaveden tuotantokapasiteetti voi kasvaa myös jatkossa. Jo nykyisellään tehdas tekee kaikki Suomen Oltermannit, yhteensä 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Juuston ja erilaisten jauhevalmisteiden raaka-aineeksi pohjalaisilta tiloilta kerätään joka vuosi noin 200 miljoonaa maitolitraa.

Hapatteen valmistus on pieni mutta tärkeä osa juustonvalmistusta, käytännössä koko prosessin perusta. Hapatemaito ennastetaan vedestä ja rasvattomasta maitojauheesta. Rasvaton maito pastöroidaan ja jäähdytetään, jonka jälkeen varsinainen hapate kasvatetaan haponmuodostaja- ja aromibakteerikantojen avulla. Valmis hapate osallistuu juuston happanemiseen ja kypsymiseen antaen kullekin juustotyypille sen ominaisen maun ja rakenteen. Lähes aseptisissa olosuhteissa tapahtuva prosessi on huomioitu kaikissa uuden hapatekeskuksen ratkaisuissa.

Julkaistu: 01.09.2009