Ratkaisut

Klaukkalan keskuspuhdistamo

Uuden tekniikan edelläkävijä

Endress+Hauser-mittalaitteisiin luottava Klaukkalan jätevedenpuhdistamo toimii uuden ISEmax-analysaattorin pilottikohteena. Huhtikuun alussa asennettu anturi mittaa ilmastusaltaan ammoniumtyppeä ja nitraattia. Tavoitteena on kerätä tietoa prosessin käyttäytymisestä.

Luhtajoen varrella sijaitseva kalliopuhdistamo katoaa maisemaan. Yleinen tie päättyy ajoportille, jonka takana pieni tiilirakennus uinuu kevätauringossa kääntöpaikan reunalla. Peruskallioon louhitusta laitoksesta antavat vihiä lähinnä ilmastointiin liittyvä piippu sekä haja-alueen lastia purkava loka-auto.

Huoltokäytävästä päivänvaloon astuva Eero Salonen siristelee silmiään. Työnjohtaja Salonen, yksi jätevedenpuhdistamon kolmesta vakituisesta työntekijästä, on ollut mukana louhintatöistä asti. Hän kertoo, että jo samalla tontilla sijainneen vanhan puhdistamon esiselkeytys oli kallion sisällä. Kun uusi vedenkäsittelylaitos tuli ajankohtaiseksi, se päätettiin toteuttaa kokonaan maan alle. Salonen myöntää, ettei lopputulos ole halvimmasta päästä, mutta muistuttaa paitsi maisemaan, myös prosessiin liittyvistä eduista. ”Kallion sisällä meillä on paljon tasaisempi lämpötila vuoden ympäri. Kesällä auringonvalo ja UV-säteily eivät vaikuta laitoksen toimintaan.”

Endress+Hauser-mittalaitteet

Nurmijärven Veteen kuuluvassa Klaukkalan keskuspuhdistamossa käsitellään Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän taajamien sekä Altian Rajamäen tehtaiden jätevedet. Vuorokausitasolla puhutaan noin 7000 kuutiosta, mikä vastaa Suomen mittakaavassa keskikokoista laitosta.

Vuonna 2005 käynnistetyn laitoksen automaation ja instrumentoinnin toteuttanut Insta Automation Oyj valitsi Klaukkalaan Endress+Hauserin-mittalaitteet. ”Analysaattorit, pinnanmittaukset, virtausmittaukset, kiintoainemittaukset, happimittaukset ja lämpötilojen mittaukset. Kaikki on Endress+Hauseria”, Salonen luettelee ja vakuuttaa tyytyväisyyttään paitsi laitteisiin, myös yhden valmistajan ja kattavan huoltosopimuksen tuomiin etuihin.

”Tosi vähän on ollut mitään vikoja. Happiantureiden kalvoja ja liuoksia lukuun ottamatta emme oikeastaan pidä varastossa mitään, sillä kaikki tarvittava löytyy nopeasti laitetoimittajan huollosta.”

On yksi valmistaja ja yksi puhelinnumero. Kun Metso Endress+Hauserilla valmisteltiin uuden ISEmax-anturin koeajoa, Klaukkalan puhdistamo oli tuotepäällikkö Juha Kestin sanoin luonnollinen valinta.

Uutta anturia asentamassa

Laskeudumme Eero Salosen kanssa maan alle ja seuramme veden matkaa pumppaamosta jakokaivoon, välppäykseen ja hiekanerotukseen. Esiselkeytyksessä lietetaskuihin laskeutunut aines pumpataan välivaraston kautta bioreaktorille ja edelleen kompostoitavaksi. Prosessissa syntyvä biokaasu johdetaan läheiseen kaukolämpölaitokseen ja vastaa määrältään noin 250 omakotitalon vuotuista tarvetta.

Mekaanisen esikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan biologiseen vaiheeseen. Kolmessa rinnakkaisessa aktiivilietealtaassa toteutetaan orgaanisen aineen ja typen poisto.
Keskimmäisen ilmastusaltaan eli niin sanotun kakkoslinjan alkupäässä tapaamme Juha Kestin, Endress+Hauser-huoltopäällikkö Mika Eerolan sekä Saksan tehtaalta saapuneet analysaattorispesialistit Ralf Bünderin ja Gerhard Kürbelin. Miehet asentavat ioniselektiiviseen mittausmenetelmään perustuvaa ISEmax-anturia, joka mahdollistaa ammoniumtypen ja nitraattitypen mittaukset.

Mittaustuloksia odotellessa

Keski-Euroopassa Endress+Hauserin uusia ISEmax-antureita on ehditty asentaa jo useampia. Suomessa Klaukkalan puhdistamon analysaattori on ensimmäinen laatuaan.
Huhtikuun alussa tapahtuneen asennuksen yhteydessä koulutettiin sekä Metso Endress+Hauserin omaa että asiakkaan huoltoporukkaa. Klaukkalan puhdistamolla uudelle anturille ei ole vielä ehditty asettaa varsinaisia odotuksia, mutta ensimmäisiä mittaustuloksia Eero Salonenkin odottaa mielenkiinnolla. ”Katsotaan rauhassa, kun se alkaa kerätä mittaustietoja ja seurataan miten se käyttäytyy ja sopii meidän prosessiin.”

Ensimmäisessä vaiheessa kerätään tietoa siitä miten ilmastusallas toimii. Juha Kesti selittää, että mikäli laite myöhemmin asetettaisiin säätöön, sen ja happimittauksen avulla voidaan ohjata tarkemmin itse prosessia. Käytännössä kysymys on siitä, että ilmastukseen ajettavan hapen määrää voidaan optimoida kuormituksen mukaan.
Ilmastusaltaiden kompressorit ovat puhdistamon suurimpia energiasyöppöjä. Nyt tehtävistä mittauksista saadaan tietoa siitä, kuinka paljon optimaalinen ajotapa voisi tuoda energiasäästöjä.

Julkaistu: 01.05.2009