Ratkaisut

Maanparannusrakeita tuottava biokaasulaitos on Lakeuden Etapin ekologinen ratkaisu biojätehuoltoon

Pohjanmaalla pantiin vireille vuonna 2002 hanke, joka hakee vertaistaan Euroopassa. Lakeuden Etappi käynnisti biokaasulaitoksen rakennuttamisen vastauksena alueen biojätteen käsittelyongelmaan. Biokaasulaitosprojektin rakentaminen aloitettiin alkuvuodesta 2006 ja tänä kesänä on Ilmajoella sijaitsevasta tuotantolaitoksesta ajettu jo 700 tonnia maanparannusraetta viherrakentamiseen ja varastossa on lähes 30 rekkakuormallista maanparannusrakeita lisää valmiina kaunistamaan Pohjanmaan lakeuksia.


Lakeuden Etapin biokaasulaitoksessa syntyy lopputuotteena Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymää maanparannusraetta, jota laitoksen arvioidaan jatkossa tuottavan noin 8000 tonnia vuodessa. Varastoa esittelemässä tuotantopäällikkö Pekka Kontio.


Laitoksen toiminta käynnistyi viime  vuoden lopulla, koekäytöt aloitettiin keväällä ja ne jatkuvat edelleen. Urakoitsijana biokaasulaitoksessa toimii YIT Environment Oy. Ilmajoen tuotantolaitos oli YIT:n ensimmäinen jätehuollon alalla suorittama laitosprojekti. ”Tämä oli pelinavauksemme jätehuoltomarkkinoille ja erittäin mielenkiintoinen sellainen. Lähdimme projektiin puhtaalta pöydältä, sillä Euroopasta ei löydy vastaavalla tekniikalla toimivia tuotantolaitoksia, joita olisimme voineet käydä etukäteen katsomassa”, kertoo aluepäällikkö Pauli Hyvärinen YIT:ltä.

Laitoksen mädätystekniikkaa YIT on soveltanut jätevesipuolella jo vuosikymmenten ajan, mutta Ilmajoen projekti toi mukanaan myös uutta. Jätteen esikäsittely oli rakentajalle täysin uusi asia, samoin kuin lopputuotteen pitkälle jalostaminen. Myös jätteen ja lietteen samanaikainen käsittely ja siihen liittyvä terminen kuivaus ja pelletointi olivat uusia aluevaltauksia.

Vaikka projekti toi mukanaan paljon uutta, rakennuttaja on tyytyväinen lopputulokseen. ”Projekti on edennyt kaiken kaikkiaan hyvin kun ottaa huomioon, että tämä oli alansa pioneerityö Suomessa ja koko Euroopassa. Toimijoiden otteista huomasi koko projektin ajan, että asioihin paneuduttiin huolellisesti etukäteen”, toteaa projektipäällikkö Antti Ala-Kurikka Lakeuden Etapista.

Metso Endress+Hauser toimitti laitoksen kaikkiin mittauksiin Endress+Hauser-kenttälaitteet. YIT valitsi laitetoimittajan tarjouskilpailun perusteella, jossa Endress+Hauserin kattava kenttälaitevalikoima oli valttia. ”Käyttöönotto helpottuu, kun saamme kaikki laitteet keskitetysti samalta toimittajalta. Lisäksi Endress+Hauserin kenttälaitteet sopivat toimintaperiaatteiltaan prosessiimme”, Hyvärinen kertoo.

Maanparannusrae on monien prosessien summa

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja rakentaminen etenivät koko ajan käsi kädessä, mikä mahdollisti rakentamisen aikana syntyneiden innovaatioiden toteuttamisen. Laitetoimitukset toteutettiin suunnitellussa aikataulussa ja laitoksen toiminta saatiin käynnistettyä suunnitelmien mukaisesti. ”Projektissa korostui laitetoimittajan ja urakoitsijan välisen vuoropuhelun tärkeys. Prosessi toimii vaativissa olosuhteissa, joten olosuhteisiin parhaiten sopivien spesifien laitteiden löytäminen vaatii avointa keskustelua”, Hyvärinen toteaa.

Metso Endress+Hauser toimitti Ilmajoen laitokseen analyysi-, pinta-, paine-, lämpötila- ja virtausmittarit sekä erityisesti jäteveden käsittelyyn kehitetyn kajaaniTS-sakeusmittarin. Laitetoimituksen lisäksi Metso Endress+Hauserin asiantuntijat kouluttivat laitoksen henkilökuntaa mittalaitteiden käyttöön.

Biokaasulaitos oli Lakeuden Etapille mittava investointi ja sen kustannustehokas toiminta on varmistettu lietteentuottajien pitkäaikaisilla sopimuksilla. Laitoksessa jalostettavat biojätteet ovat vedenpuhdistamojen kuivattuja lietteitä, teollisuuden biojätteitä sekä Lakeuden Etapin jätehuoltoalueen kotitalouksien, suurkeittiöiden ja kauppojen biojätteitä. Laitoksen pääraaka-aineena ovat puhdistamojen lietteet, joita toimitetaan biokaasulaitokselle Lakeuden Etapin alueen lisäksi myös Suupohjan alueelta.

Laitos on herättänyt paljon mielenkiintoa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. ”On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka ihmisten tuottama biojäte muutetaan hygieeniseksi ja puhtaaksi lieterakeeksi. Lopputuote vaatii onnistuakseen lukuisia fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja, jotka on saatava toimimaan yhdessä”, Hyvärinen toteaa.

Tuttu tekniikka uudessa ympäristössä

Lakeuden Etapin biokaasulaitoksessa käytettävät tekniikat ovat ennestään tuttuja – uutta on tekniikoiden soveltaminen uudessa kokoonpanossa ja uusien aineiden yhteydessä. Prosessin alussa teollisuuden ja puhdistamojen liete lietetään säiliössä 12–13 prosenttiseksi, minkä jälkeen liete lämmitetään. Lämmityksen jälkeen liete syötetään mädättämöihin. Lietteen ja biojätteen prosessointi eroaa jonkin verran toisistaan, sillä kotitalouksien biojäte sisältää epäpuhtauksia eli roskaa. Niinpä ennen biojätteen varsinaista prosessointia jätteestä erotetaan roskat rummulla ja puristimella, minkä jälkeen bioliete syötetään kuntalietesäiliöihin ja edelleen mädättämöihin yhdessä kuntalietteen kanssa.

Liete tulee ulos mädättämöistä noin seitsemän prosenttisena, minkä jälkeen mädätetty liete lingotaan 30 prosenttiin ja kuivataan termisesti 90 prosenttiin. Tässä vaiheessa lietteestä on muodostunut pölymäinen kuivajauhe, joka johdetaan seuraavaksi puristimelle. Puristimessa jauheesta puristetaan halkaisijaltaan kuusi millimetrisiä ja noin kymmenen millimetriä pitkiä maanparannusrakeita.

Prosessissa 55 000 tonnista lietettä ja biojätettä syntyy noin 8 000 tonnia maanparannusrakeita, eli materiaalimäärä pienenee noin 10–15 prosenttiin alkuperäisestä. Prosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään tuottamalla höyryä, jolla puolestaan lämmitetään laitoksen termistä kuivuria. Prosessissa syntyneille hajukaasuille on oma biosuodattimensa, samoin kuin syntyneille jätevesille oma esikäsittelylaitoksensa, josta jätevedet ohjataan Ilmajoen kunnan jätevesipuhdistamoon.

Laitos rakennettiin vastaamaan alueelliseen kuntalietteiden ja kotitalouksien erilliskerätyn biojätteenkäsittelyn haasteisiin, missä se onkin osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tulevaisuudessa laitoksen prosessia on mahdollista laajentaa myös muihin sovelluksiin, mutta tulevat käyttösovellukset riippuvat paljolti yhteiskuntapoliittisista tekijöistä. ”Polttoaineiden hintakehityksestä riippuen mietimme mahdollisuutta jalostaa tuottamaamme biokaasua ajoneuvojen polttoaineeksi. Tällaisen vaihtoehdon mahdollista ajankohtaa on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea arvioida”, Ala-Kurikka toteaa.

Tällä hetkellä tärkeintä onkin, että laitos toimii sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vastaanotto Ilmajoella ja muulla Lakeuden Etapin vaikutusalueella on ollut innostunutta ja moni biojätteen keruujärjestelmän ulkopuolella toistaiseksi oleva omakotitaloasuja on tiedustellut mahdollisuutta liittyä mukaan järjestelmään.

”Kierrätys ja ekologinen ajattelu yleensä lisääntyvät Suomessa koko ajan. Se, että alueen asukkaat saavat omin silmin nähdä biojätteensä lopputuotteen alueen puistoissa on omiaan lisäämään kiinnostusta kestävää kehitystä kohtaan”, Ala-Kurikka kiteyttää.


Metso Endress+Hauserin toimittamat kenttälaitteet


Endress+Hauser-tuotteet

•    Prosonic S- ja M-sarjojen ultraäänipintamittaukset
•    Levelflex M- ja Micropilot M -mikroaaltopinta -mittaukset
•    Liquipoint T- ja Liquiphant M -pintakytkimet
•    Promag 50- ja 55S -sarjojen magneettiset virtausmittarit
•    Promass 80 -massamäärävirtausmittarit
•    Prowirl 72F-vortex-virtausmittaukset
•    T-mass 65I -termiset virtauslähettimet
•    Liquisys M / Memosens -pH-, happi- ja johtokyky- mittaukset
•    TMT180/TR10 -lämpötila-anturit ja -lähettimet
•    Deltabar S -paine-erolähettimet
•    Cerabar S- ja T-sarjojen painelähettimet

kajaaniTS-sakeusmittarit

Julkaistu: 01.10.2008